Soveltuvuuskokeessa 1/2.
23.02.2012 - 17:01
Aamu alkoi sitten varhain, klo 04:25. Kello olisi soinut "vasta" 04:45, mutta heräsin eikä uni tuntunut enää tulevan joten nousin ja söin rauhassa aamiaista.(tein puuroa ja sain pukea itse aivan rauhassa! LUKSUSTA!!!
)
Kertun JOUDUIN nostamaan nukkuvana ylös, mutta kyllähän se siitä heräsi sitten minun pukiessani hälle vaatteita ja vaihtaessani vaippaa.
Hurautimme isännän kyydillä hänen vanhempiensa luo ja Kerttu oli varsin iloisin mielin. Ei edes väsymystänsä vaikeroinut.
Mikä minulle parasta, oli se, kun minun piti lähteä linja-autoasemalle, niin Kerttu vain vilkutti suu hymyssä keittiönpöydän ääressä mummon herkkuantimien ääreltä ja sanoi samalla:
- Mmoi mmmoi...
Awwwww miten suloinen näky se oli.
Sää oli ihanan leppeä, lähtiessä kotoa se oli jopa +2*C. Lunta sateli hieman, onneksi se tuli lumena, sillä minulla ei ollut muuta suojaa kuin huppu päässäni.
Jätin matkalla Osoite muuttuu-kortit postiin ja siitä sitten asemalle.
Ehdittyäni olla hetken, saapuikin pian pikavuoro jossa luki "Kuopio". Kysyin vielä varmistaakseni että se menee sinne ja kuljettaja kertoi että sinne on menossa. Niinpä hyppäsin jo tämän linkin kyytiin, nyt minulle jäisi enemmän aikaa etsiä soveltuvuustesti paikkaa. Jonkinmoinen mielikuva minulla paikasta oli ja se osottautui oikeaksi. Tosin itse auditorion löytäminen meinasi olla hivenen hankalaa, mutta siitä selvisin kysymällä neuvoa.
Paikalla meitä oli kaikenkaikkiaan VAIN 5 henkilöä testattavana!
Joten kaikki menikin varsin nopeasti. Aikaa oli varattu klo 8:30-12 ensin paperitestien tekoon joissa oli aikaraja. Huomasin, että osatehtävistä oli samoja kuin aikaisemmin lastenohjaajalinjalle hakiessanikin. Se hieman teki oman yllätyksellisyytensä siihen, mutta selvisin omasta mielestäni kuitenkin varsin moitteettomasti.
Pääsimmekin psykologin haastateltavaksi sitten aikataulullisesti paljon aikaisemmin ja koska meitä oli niin vähän, niin eipä meillä mennyt kuin 10min/hlö hänen luonaan.
Olin varautunut, että olisin kotona vasta joskus illalla klo 18 aikaan jos vielä silloinkaan. Oli ihana positiivinen yllätys kun pääsinkin lähtemään JO klo 11:30. Kävin siinä sitten syömässä Hesellä kaikessa rauhassa sillä tiesin etten ehtisi enää tasan klo 12 lähtevään autoon.
En voi sanoa ihan varmaksi, olinko nuorin siellä olleista, mutta en ainakaan en ollut vanhin. Joukossa oli jopa 2 miespuolistakin, mikä oli yllättävää. (positiivisesti tietenkin.)
Pitääpä laittaa pyyntöä tällä kertaa sinne Suomen psykologiatestaus paikkaan omista testaustuloksistani. Niistä kun näkee miten mikäkin on mennyt ja siinä pitäisi olla myös jotakin muutakin,mitä ne kertovat sinusta. Viimeksi en tullut sitä tehneeksi, joten harmittavaa kun ei ole nyt vertailukohdetta.
Olin kaikkien yllätykseksi takaisin jo klo 14 omalla kylällä. Ja voi miten Kerttu ilahtuikaan minut nähdessään. Pieni harmitus hälle tuli kyllä hetken kuluttua kun lähdimme käymään isännän kanssa kaupalla ennen kuin lähtisimme kotiin. Kerttu jäi vielä hetkeksi mummonsa luo.
Väsymys alkoi jo paistaa takaisin tultuamme Kertusta, vaikka hän oli tunnin nukkunutkin päivän aikana.
Kiukkuiltuaan ja saatuani hänet autoon, hän nukahti pian auton lähdettyä liikkeelle.
Unia hän veteli kotiin saakka ja vielä miltei 1h kannettuani hänet olohuoneeseen lattialle uinumaan.
Ehdin sillä välin tiskata aamulla ja edellisen illan aikaan likaamamme astiat sekä lukea paikallislehtiä ennen kuin Kerttu heräsi.
Seuraava näytönpaikka olisi maanantaina klo 12:40 saman asian tiimoilta, minua haastattelee silloin 2 henkilöä. Sitten kerron (mikäli netti vielä pelittää meillä) niin osan 2/2 tästä soveltuvuuskokeissa käymisestä.
Nyt täällä katsellaan Teletappeja ja vietetään muutenkin yhteistä aikaa.
Huomenna on käytävä kunnassa meidän isännän kanssa allekirjoittamassa vuokrasopimus. Sitten saa jälleen kerran koittaa viikonloppu meille ja kaikille muillekin.
Kertun JOUDUIN nostamaan nukkuvana ylös, mutta kyllähän se siitä heräsi sitten minun pukiessani hälle vaatteita ja vaihtaessani vaippaa.
Hurautimme isännän kyydillä hänen vanhempiensa luo ja Kerttu oli varsin iloisin mielin. Ei edes väsymystänsä vaikeroinut.
Mikä minulle parasta, oli se, kun minun piti lähteä linja-autoasemalle, niin Kerttu vain vilkutti suu hymyssä keittiönpöydän ääressä mummon herkkuantimien ääreltä ja sanoi samalla:
- Mmoi mmmoi...
Awwwww miten suloinen näky se oli.
Sää oli ihanan leppeä, lähtiessä kotoa se oli jopa +2*C. Lunta sateli hieman, onneksi se tuli lumena, sillä minulla ei ollut muuta suojaa kuin huppu päässäni.
Jätin matkalla Osoite muuttuu-kortit postiin ja siitä sitten asemalle.
Ehdittyäni olla hetken, saapuikin pian pikavuoro jossa luki "Kuopio". Kysyin vielä varmistaakseni että se menee sinne ja kuljettaja kertoi että sinne on menossa. Niinpä hyppäsin jo tämän linkin kyytiin, nyt minulle jäisi enemmän aikaa etsiä soveltuvuustesti paikkaa. Jonkinmoinen mielikuva minulla paikasta oli ja se osottautui oikeaksi. Tosin itse auditorion löytäminen meinasi olla hivenen hankalaa, mutta siitä selvisin kysymällä neuvoa.
Paikalla meitä oli kaikenkaikkiaan VAIN 5 henkilöä testattavana!
Joten kaikki menikin varsin nopeasti. Aikaa oli varattu klo 8:30-12 ensin paperitestien tekoon joissa oli aikaraja. Huomasin, että osatehtävistä oli samoja kuin aikaisemmin lastenohjaajalinjalle hakiessanikin. Se hieman teki oman yllätyksellisyytensä siihen, mutta selvisin omasta mielestäni kuitenkin varsin moitteettomasti.
Pääsimmekin psykologin haastateltavaksi sitten aikataulullisesti paljon aikaisemmin ja koska meitä oli niin vähän, niin eipä meillä mennyt kuin 10min/hlö hänen luonaan.
Olin varautunut, että olisin kotona vasta joskus illalla klo 18 aikaan jos vielä silloinkaan. Oli ihana positiivinen yllätys kun pääsinkin lähtemään JO klo 11:30. Kävin siinä sitten syömässä Hesellä kaikessa rauhassa sillä tiesin etten ehtisi enää tasan klo 12 lähtevään autoon.
En voi sanoa ihan varmaksi, olinko nuorin siellä olleista, mutta en ainakaan en ollut vanhin. Joukossa oli jopa 2 miespuolistakin, mikä oli yllättävää. (positiivisesti tietenkin.)
Pitääpä laittaa pyyntöä tällä kertaa sinne Suomen psykologiatestaus paikkaan omista testaustuloksistani. Niistä kun näkee miten mikäkin on mennyt ja siinä pitäisi olla myös jotakin muutakin,mitä ne kertovat sinusta. Viimeksi en tullut sitä tehneeksi, joten harmittavaa kun ei ole nyt vertailukohdetta.
Olin kaikkien yllätykseksi takaisin jo klo 14 omalla kylällä. Ja voi miten Kerttu ilahtuikaan minut nähdessään. Pieni harmitus hälle tuli kyllä hetken kuluttua kun lähdimme käymään isännän kanssa kaupalla ennen kuin lähtisimme kotiin. Kerttu jäi vielä hetkeksi mummonsa luo.
Väsymys alkoi jo paistaa takaisin tultuamme Kertusta, vaikka hän oli tunnin nukkunutkin päivän aikana.
Kiukkuiltuaan ja saatuani hänet autoon, hän nukahti pian auton lähdettyä liikkeelle.
Unia hän veteli kotiin saakka ja vielä miltei 1h kannettuani hänet olohuoneeseen lattialle uinumaan.
Ehdin sillä välin tiskata aamulla ja edellisen illan aikaan likaamamme astiat sekä lukea paikallislehtiä ennen kuin Kerttu heräsi.
Seuraava näytönpaikka olisi maanantaina klo 12:40 saman asian tiimoilta, minua haastattelee silloin 2 henkilöä. Sitten kerron (mikäli netti vielä pelittää meillä) niin osan 2/2 tästä soveltuvuuskokeissa käymisestä.
Nyt täällä katsellaan Teletappeja ja vietetään muutenkin yhteistä aikaa.
Huomenna on käytävä kunnassa meidän isännän kanssa allekirjoittamassa vuokrasopimus. Sitten saa jälleen kerran koittaa viikonloppu meille ja kaikille muillekin.
|
0 kommenttia
|




